On uuden alun aika. Olen miettinyt asiaa pitkään ja hartaasti, ja tullut siihen päätökseen, että vetäydyn Defendosta. Haluan kertoa päätökseni taustat itse, jotta nykyinen informaatiotulva ei huuhdo tosiasioita mennessään. Päätös toteutuu nyt, vaikka henkisesti tein lopullisen päätöksen jo yli kaksi vuotta sitten.
Haluan kertoa pieleen menneistä seikoista, jotka ovat johtaneet tähän pisteeseen. Vuosia sitten en olisi kuvitellut, että polkuni kulkee eri suuntaan kamppailujärjestelmän, mutta myös sen taustaorganisaation kanssa. Uskon itseeni ja omaan tekemiseeni. Siksi uskallan tehdä päätökseni ja suunnata eteenpäin. Asioista vaikenemalla eivät ohjaajat ja oppilaat tietäisi oikeaa syytä. On parempi kertoa oma totuuteni päätöksestä, jota en tehnyt ahneuden, vaan periaatteiden vuoksi.
Kuka on Antti Nurmi?
Olen ollut Defendon perustajan, Jyrki Saarion, lähin oppilas. ”Vasen käsi”, kuten asia voi esittää. Olen samalla ollut korkeimman vyöarvon edustaja, lajin kehittäjä, kansainvälisen I.D.D.I -ohjaajien tiimin johtaja, Defendo Blue -voimankäyttölinjan pääkouluttaja ja kehittäjä, ohjaajien kouluttaja ja lajia eteenpäin vievä hahmo. Jos olet seurannut sosiaalista mediaa, et ole voinut välttyä törmäämästä tekemääni sisältöön Defendosta. Voin lukea vaikutuksekseni myös sen ajatuksen (tunnettujen ohjaajien myötävaikutuksella), että defendoon on tullut ”ammattilaisten” linjat blue, green ja white.
Olen kehittänyt Defendon tekniikoita ja taktiikkaa, opettamistapaa teoriassa ja käytännössä sekä mentaalisen valmennuksen sisältöä. Olen tähän päivään saakka toiminut kansainvälisen toiminnan pääkouluttajana. Olen ollut Jyrkin matkakumppani ja lukuisten salien, ohjaajien sekä oppilaiden kontaktipinta. Olen ollut varmasti yksi näkyvimmistä, jos en jopa näkyvin hahmo monille Defendo-koulutuksessa käyneille. Olen tehnyt toistasataa opetusmatkaa Lähi-itään, Afrikkaan, Aasiaan ja Eurooppaan. Olen opettanut lukuisia armeijan ja poliisien erikoisyksiköitä ympäri maailmaa.
Muutoksen tuulet puhaltavat
On vuosi 2013. Pidämme Unkarissa viimeistä Defendo Blue -koulutusta. Olemme sopineet maksuista, mutta Defendon maavastaava ”varastaa” 1000 euroa ohjaajien rahaa. Summa voi tuntua tekemääni päätökseen nähden mitättömältä, mutta periaatteeni on, että kukaan ei varasta keneltäkään. Lajin kehittäjä ei ota tapaukseen kantaa.
Tuohon aikaan vedin Unkarissa myös Spartanin toiminnallisen harjoittelun seminaareja ja koulutuksia. Toimitin maahan yli 5000 euron arvosta treenivälineitä. En saanut tuotteista koskaan maksua. Yli vuoden ajan yritin hoitaa asiaa kuntoon useilla sähköposteilla, kunnes sain lopulta tylyn ”ei kiinnosta” vastauksen.
Kamppailullisena isähahmona pitämäni Jyrki puolusti mieluummin Unkaria, kuin lähintä oppilastaan. Olin kuulemma itse aiheuttanut sotkun ja syyllinen löytyisi peilistä. Olen joutunut päättelemään asian niin, että liiketoiminta ja raha ovat ohjanneet enemmän, kuin oikeudenmukaisuus ja lojaalisuus. Unkarilaiset ilmoittivat, ettei Antti ole enää tervetullut ohjaamaan Unkariin, eikä sen paremmin myöskään Puolaan. Minut on kasvatettu lojaaliksi, ja tuo periaate ajoi nyt omaa ajatteluani. En itse voisi tehdä yhteistyötä sellaisen ihmisen kanssa, joka on varastanut ystävältäni.
Irti vanhasta
Ohjasin pitkään Krav Magaa. I.D.D.I -pääkouluttajat, itseni, ja muutama kollegani mukaan lukien, saimme Defendon pääkouluttajalta pyynnön lopettaa lajin opettamisen. Keskittäisimme aikamme ja energiamme Defendoon ja se sopi meille. Sovimme yhdessä pääopettajan kanssa myös siitä, että hän meidän mukana irtaantuu Krav Magasta. Pian Krav Maga Network nosti päätään. Oletin kyseessä olevan israelilaisten oman liiton tai tyylisuunnan, enkä tutustunut asiaan sen syvällisemmin. Ystäväni Irlannista antoi vinkin käydä katsomassa tarkemmin lajin verkkosivuja. Olin lentää perseelleni - tämähän on Jyrki Saarion kehittämä menetelmä! Uskoni Defendon kehittämiseen mureni hetkessä, kun tajusin, miten perustajan oma luottamus tekemiseen ei näyttäytynyt silmissäni kestävänä. Rahan takominen valmiilla tuotteella näytti menevän oman vahvan kehitystyön ohi. Itäblokin poikien mukana olon havaitseminen ei ollut enää kovin merkittävä järkytys. Jos asiasta oltaisiin edes puhuttu, olisin ehkäpä hyväksynyt asian jollakin tavalla. Nyt kaikki tapahtui selkäni takana; olin kuitenkin kumppanina liiketoiminnassa.
Mihin katosi Defendo?
Mutta mitä tapahtui Defendolle? Lajin piti kehittyä, vanhojen ja toimimattomien tekniikoiden piti antaa tilaa paremmille. Näin ei tehty, sillä linjaus olikin pitää laji historiallisena, eli toisin sanoen pölyttymässä vanhojen sotakenttien tarinoiden alla. Tekniikoita kuitenkin saatettiinkin muuttaa, eikä ohjaajien kesken enää oikein tiedetty, mikä on vaadittava suoritustapa.
Yhden auktoriteetin päätöksellä vöiden värit voitiin tummentaa ja daneja jakaa ilman graduointeja. Ehdotimme valiokunnan perustamista, mutta pöytään lyötiin nyrkki: ”minulle ei ehtoja sanella”. Lajia ei kuitenkaan tuntunut johtavan kukaan. Krav Magasta tehtiin osalle ns. pakkopullaa. Kun kävit toisen lajin koulutuksen, alettiin myymään sitä. Jatkokoulutuksiin ei tuntunut löytyvän tulijoita. Parhaimpina aikoina ohjaajia oli jopa 30 ympäri Suomea. Viimeisin koulutus oli ilmainen, mutta kukaan ei saapunut paikalle. Laji alkoi olla tuuliajolla ja hapertua käsiin.
Ohjaajakoulutuksia alkoivat vetää kokemattomammat ohjaajat, koska he olivat ilmaisia tai halvempia. Näin myös koulutusten laatu kärsi. Vyöarvot menettivät merkityksensä myös siinä, kuka ohjaa ja kenelle.
Defendo on muuttunut paljon myös lajina. Realistisuus ja tekemisen punainen lanka ovat kadonneet. Tehdään älyttömiä veitsitemppuleirejä ja ”siistejä” juttuja. Itse uskoin ja uskon vieläkin vanhaan alkuperäiseen Defendoon. Katukamppailua yksinkertasilla ja kovilla tekniikoilla.
Onneksi tietyt seurat noudattavat vanhan koulukunnan periaatteita. Defendossa on myös edelleen mukana maailman huippukouluttajia ja kamppailijoita. Valitettavasti vanha kaarti vähenee koko ajan. Se tärkeä joukko, jolla on kokemusta eniten.
Defendon historia kaivaa juurensa pintamaata syvemmälle. Bill Wolfe ei ehkä ollut kamppailijana paras, mutta ohjaajana ja teoreettisen tiedon tuojana erinomainen; joskin oppilaitaan kohtaan liian usein kovakourainen. Moni vanhan liiton kamppailija kaipaa hänenlaistaan hahmoa. Onneksi uusia päteviä tulijoita on, vaikka Bill irtaantuikin Defendosta jo jokin aikaa sitten. Noihin aikoihin Bill otti minuun yhteyttä, ja tiedusteli halukkuuttani ottaa kantaakseni Skandinaavian alue Defendosta. Kieltäydyin kunniasta ollessani lojaali Jyrkille. Koin olevani liian nuori ja kokematon. Aivan liian untuvikko kasvattaakseni yhdessä yössä sellaiset sulat, mitä lajin ilmaan nostamiseen vaadittiin.
Tänään Defendo tuntuu elävän seuraavaa muutostaan. Tai kaaostaan. Lajin nimi on viime aikoina muuttanut muotoaan, ja siihen on lisätty uusi etuliite. Pääopettajan ohjaamien lajien kirjo on niin ikään värikäs ja brändi sekava. Scandinavian Defendo, Defendo Alliance, Jyrki Saario Defendo, Saario Academy… Minä en enää pääse kiinni siihen, mitä mikäkin taho todellisuudessa edustaa ja mihin ne tähtäävät.
Olenko lajin varastaja tai petturi?
En todellakaan ole! Tiettyjen henkilöiden mielestä teen väärin, mutta kaikkia ei voi miellyttää. Olen ammattiopettaja ja tämä on ollut leipätyöni. Elämässäni on tiettyjä tavoitteita ja yksi niistä on viedä suomalaista osaamista ympäri maailmaa. Se ei valitettavasti onnistunut vanhassa organisaatiossa. Kamppailulajeissa, kuten karatessa, jujutsussa tai Krav Magassa on kymmenittäin tyylisuuntia. Lajit ja tekijät ovat tehneet sitä, minkä kokevat oikeaksi. Olen aina edustanut Defendoa. Henkilön edustaminen tuntuu vieraalta. En koe kuuluvani kulttiin.
Kiitokseni Jyrkille
Jyrki Saario on minulle yksi arvostetuimmistani kamppailulajivalmentajista. Hänen osaamistasonsa kuuluu maailman parhaimpiin. Olen saanut oppia häneltä valtavan määrän opettamisesta ja tekniikoista. Pidän suuressa arvossa kaikkea sitä, mitä olen henkilökohtaiseen elämään häneltä saanut. Kunnioitus voi säilyä, vaikka erimielisyydet liiketoiminnassa ja yhteisessä lajin eteen tehtävässä työssä syövätkin pohjan yhteistyöltä.
Defcon
Lyönti on lyönti. Potku on potku. Ihminen on taistellut aina. Opetellut kamppailemaan ja selviytymään. Elossaolon merkki on liike. Tuulessa taittuva oksa ei katkea, jos siinä on elinvoimaa. Olen päättänyt jatkaa matkaa. Olen siinä onnekkaassa asemassa, että olen voinut kerätä reppuuni tietämystä ja näkemystä. Kokemus lukemattomilta saleilta, sadoilta ohjaajilta ja tuhansilta oppilailta on avannut tilaa ajatuksille. Pitkät päivät, usein yöhön jatkuen, ovat opettaneet tekemistä käytännössä. On minun aikani koota yhteen osaamiseni.
Defcon on realistisen itsepuolustuksen seuraava askel. Se kokoaa yhteen teorian ja käytännön turvallisesta ajattelusta, tehokkaasta toiminnasta ja tieteen tukemasta teoriasta. Lajissa on paljon yhtymäkohtia Defendoon. Siinä on mukana Krav Magaa. Tunnistat varmasti piirteitä nyrkkeilystä ja thainyrkkeilystä. Paini, lukkopaini, koukkupaini ja brassijujutsu näkyvät selvästi. Dirty Fighting tuo oman mielenkiintoisen aggressiivisen lisän. Samoin valmennuksen ideologia.
Fyysinen harjoittelu kaikkine lisäpiirteineen on jotakin, mitä itsepuolustuksen valmentamisessa ei ole nähty ennen. Henkisen valmiuden rakentaminen ja tieteellä tuettu teoreettinen tietämys ovat myös jotakin sellaista, missä tiimilläni on luja osaaminen. Ohjaajat ovat omien alojensa asiantuntijoita. Naisilla on oma lajilinja, josta vastaa naisohjaaja. Tasokokeet dan-arvoissa ovat 3. tasoon saakka. Tekniikoita on riittävästi, mutta niin vähän, että omaksuminen on tehokasta. Käytännön osaaminen pitää ylemmissä tasotasokokeissa vahvistaa myös teoriakokeella.
Ammattilaisille on omat linjansa. Niiden taustalla on rautainen kehitystyö, jonka aloitin ja kauan ennen nykyisiä ammattilaisten lajilinjoja. Kokemukseni maailman armeijoiden, poliisien, pelastusalan ammattilaisten ja turva-alan tekijöiden tarpeista näkyy. Defconin kehitystiimissä toimii huipputekijöitä. Mukana on kilpakamppailijoita, valmentajia, poliiseja ja sotilaita ympäri maailmaa. Ja kaikki tekeminen kehittyy, me emme pysähdy.
Tutustu meihin osoitteessa www.defcon.fi