Kamppailijan tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu kyky reagoida. Refleksinomaisen toiminnan sijaan on tärkeää kehittää taitoa reagoida aistiärsykkeisiin. Havainnon tai tuntemuksen, ja siihen vastaavan reaktion välillä, ei pidä olla liikaa viivettä. Mitä pidempi on reaktioaika, sitä varmempi on kamppailutilanteessa osuma.
Voiko reaktionopeutta kehittää?
Reaktionopeuden kehittämistä voi harjoitella. Valitettavan vähän sitä tapahtuu itsepuolustuslajien parissa. Kamppailu-urheilijalle ottelusilmä ja reaktionopeus ovat ominaisuuksina niin oleellisia, että niistä riippuu menestys ottelijana.
Itsepuolustuslajeissa harjoittelun pääpaino on usein toisaalla. Toki ennakoimalla saadaan aikaa reagoida, mutta aina ei ole aikaa seurata tilannetta ja varautua toimintaan.
Mainittakoon, että ihmisen reaktioaika on tavallisesti sekunnin tuntumassa, jos mitataan vaikkapa sitä, kuinka nopeasti ennalta määrätty asia tapahtuu esimerkiksi äänimerkin jälkeen.
Alle puolen sekunnin reaktioaika edellyttää treeniä, keskittymistä ja toisinaan sopivaa ”aavistusta”. Yksilölliset erot ja vallitseva tilanne vaikuttavat oleellisesti siihen, millainen reaktioaika missäkin tilanteessa on ulosmitattavissa.
Motorista toimintaa
Yllättävässä tilanteessa ihmisellä on tiettyjä automaattisia reaktioita, kuten silmien sulkeutuminen tai säpsähdys pelästyessä. Motoriset harkitut liikkeet edellyttävät tarpeen tunnistamista, päätöksentekoa ja liikenopeutta. Pelkkä ärsykkeen tunnistaminen ei riitä. Siihen pitää vastata sopivalla toiminnalla.
Lopputuloksen kannalta valtava merkitys on sillä, kuinka nopeasti näkyvät tapahtumat alkavat, kun aivot antavat käskyn toimia tiettyyn ärsykkeeseen sopivalla tavalla, tiettyyn liikesuuntaan ja vieläpä tietyllä intensiteetillä.
Eikä nyt sotketa asiaa vielä sillä, että mukana olisi vaihtoehtoja, joista sopivin toiminta pitää valita.
Teoria vs. käytäntö
Teoriassa treenitilanne on melko yksinkertainen. Harjoitussalilla on vastustaja. Valaistus on hyvä. Olette sopineet, että hänellä on harjoitusase. Hän ottaa sen esiin oikealla tai vasemmalla kädellä. Ja sinun tehtäväsi on harjoitella reagointia. Ja ei muuta kuin treenaamaan kiinni syöksymistä.
Käytännössä tilanne on hieman monimutkaisempi. Ihmisvilinässä kaiken hälyn yli kuuluu selkäsi takaa huuto ”VARO, PUUKKO!”. Reagoitko ääneen vai liikkeeseen?
Reagoit ehkä ääneen suuntaan, sillä huuto ei kertonut, missä suunnassa puukko on. Uhan suunta ei siis välttämättä ole siellä, mihin ensin käännyt. Onko puukko tulossa kohti sinua? Kun käännyt, minkä aistihavainnon saat? Reagoitko pelästyneeseen tönäisevään kanssaihmiseen, vai näetkö kohti viiltävän veitsenterän? Ymmärsit varmasti idean. Asia on nopeasti varsin monitasoinen.
Yksinkertaisesti alkuun
Laita kumipuukko takaisin laukkuun. Reaktioharjoitteissa pääsee hyvin alkuun, kun aloittaa yksinkertaisilla asioilla. Seuraavassa esittelemämme harjoite kehittää reaktiokykyä visuaaliseen havaintoon perustuen.
Saat toimintaasi ohjaavan ärsykkeen, johon tehtävänäsi on reagoida mahdollisimman nopealla toiminnalla. Käytössä on vain rajallinen määrä toimintamalleja.
Itsepuolustuksen teorian kannalta kannattaa opetella seuraamaan ympäristöään, ja miettimään, millaisia toimintamalleja voisi eri tilanteissa käyttää, jos havainto perustuu siihen, mitä näet.
Harjoituksen toteutus
Seisot harjoitteen suorittajana purkkien välissä. Treenikaverisi antaa käsimerkillä suunnan, jonne käännyt, ja käyt koskettamassa purkkia. Purkkeina voi toimia juomapullot, piste- tai nyrkkeilyhanskat.
Voit tehdä harjoituksen osana alkulämmittelyä. Tee harjoitetta 3-5 kertaa. Toistoja on jokaisella kierroksella 10 – 15 kpl. Ensimmäisessä vaiheessa käytössä on pelkästään kosketus purkkeihin. Toisessa vaiheessa mukana ovat hyökkäykset, kuten potku-lyönti-kombinaatio.
Tämän harjoitteen lisähyötynä on kamppailuasennon kehittyminen, sillä kääntymiset haastavat tasapainon lisäksi tasapainoista otteluasentoa ja hyvälaatuisten tekniikoiden suorittamista.
Tsemppiä turvalliseen harjoitteluun!
Harjoitteita löytyy lisää Defcon treeneistä.